Herttoniemen metroasemalla nähdään tämän tästä joukoittain japanilaisia, jotka lähtevät määrätietoisesti tallustamaan kohti Marimekkoa.
YouTubesta löytyy jopa Route to Marimekko outlet -video: se on taltiointi kävelymatkasta metroasemalta tehtaanmyymälään.
– Japanilaisia kiehtoo Marimekon tuotteissa skandinaavinen, pelkistetty muotoilu sekä toisaalta Marimekolle tyypilliset printtikuviot. Esimerkiksi Maija Isolan vuonna 1964 suunnittelema Unikko -kuosi on hyvin suosittu Japanissa, kertoo Marimekon aluepäällikkö Oona Forsman .
Myös Marimekon Helsingin keskustan myymälöissä asioi paljon japanilaisia ja muita aasialaisia turisteja.
– He ovat hyvin tärkeitä asiakkaita Marimekolle, niin kuin muutkin Helsingissä vierailevat matkailijat.
Marimekolla on Japanissa lähes 30 myymälää.
Designin perässä japanilaisia vierailee myös Iittala outlet -myymälässä Hämeenlinnan Iittalassa.
– Japanilaisryhmiä käy kerran pari viikossa, joskus enemmän. Usein bussilastillinen japanilaisia on menossa kohti Lappia tai palaamassa Helsinkiin, myyjä Metta Jantunen kertoo.
Aasialaisturistien määrä kasvaa yhä
◾Kuluvan vuoden tammi–elokuun aikana japanilaisten yöpymisiä on rekisteröity Helsingissä lähes 83 000. Tämä on 6,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
◾Japanilaiset ovat Helsingin kuudenneksi suurin matkailijaryhmä. Venäjältä turisteja tulee yhä eniten, vaikka heidän yöpymisensä Helsingissä ovat vähentyneet vuoden alusta lukien peräti 41 prosenttia.
◾Myös matkailijamäärät Kiinasta ovat kovassa kasvussa. Kiinalaisten yöpymisissä oli kasvua tammi–elokuussa noin 50 prosenttia (yhtensä lähes 59 000 yöpymistä) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kiinalaiset ovat Helsingin seitsemänneksi suurin matkailijaryhmä.
◾Myös eteläkorealaisten ja taiwanilaisten määrä on ollut nousussa.
◾Lähde: Helsingin Markkinointi
Written by: Jussi Vehkasalo | Ota yhteyttä
Lisää aiheesta
220 000 suomalaisturistia yöpyi jossain muualla kuin hotellissaTuristi rysässä? Moni suomalainen viettää koko Tallinnan-lomansa täälläHamstraavatko venäläiset taloja Suomesta? Tässä on totuusVain aasialaiset ovat pihimpiä – suomalainen ei tuhlaa hotelliin ulkomaillaVenäläisturistien määrä romahti syyskuussaNyt se selvisi: Näin paljon venäläisiä katoaa Suomesta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Klikkaa tästä
12.11.2015 - 19.30|Puheenaihe
Pitkän linjan poliitikko: Pisararadan suunnittelu nyt on pelkkää rahan hukkaa
Kimmo Sasi haluaisi tukkia kymmenien miljoonien eurojen rahareiän
KUVAPäivi Tuovinen
KRITIIKKI Aiesopimuksiin eivät Kimmo Sasin mukaan sitoudu kunnat eikä varsinkaan valtio.
Kimmo Sasi (kok.) antaa palautetta isojen projektien suunnittelulle. Kylmää kyytiä saavat niin sanotut MAL-sopimukset, joihin on kirjattuna muun muassa Pisararata.
– Pisararadan suunnitteluun on pian käytetty 40 miljoonaa euroa. Rata valmistuu todennäköisesti vasta 20 vuoden kuluttua. Suunnitelmat on silloin tehtävä joka tapauksessa uusiksi.
Kymmeniä miljoonia euroja nielevä suunnittelu on Sasin mielestä tässä vaiheessa pelkkää rahan hukkaa.
”Aiesopimukset ovat ennen kaikkea äänestäjien kosiskelua.”
Viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Sasi korostaa, että suuria projekteja suunnitellaan kovalla tohinalla, vaikka rahoituksesta ei ole vielä mitään tietoa. Hän peräänkuuluttaa realismia.
– Aiesopimuksia ei tehdä vilpittömässä mielessä. Ne ovat ennen kaikkea äänestäjien kosiskelua, joilla kaupungin päättäjät voivat osoittaa kehittämistä olevan vireillä. Valtakunnantason päättäjät voivat puolestaan osoittaa sopimuksia tekemällä hyväntahtoisuutta kaupungeille.
Aiesopimuksiin eivät Sasin mukaan kuitenkaan sitoudu kunnat eikä varsinkaan valtio. Niissä mainittuihin hankkeisiin ei ole varattuna rahaa.
– Valtioneuvosto sijoitti Pisararadan kehykseen ilman hankkeen rakentamisvaltuutta, vaikka tiesi, että hanke söisi seuraavan hallituksen kaikki liikennehankerahat. Kokeneempi toimija hoksaa heti, ettei hanke ole realistinen.
”Kuntien ja valtion pitäisi aidosti sitoutua infrahankkeisiin.”
Pitkän tähtäimen suunnittelu sinänsä saa Sasilta täyden tuen.
– Tarvitsemme visioita aluevarauksia varten. Tiivis rakentaminen edellyttää infran kehittämistä.
Sasi toivoo, että asuntojen rakentaminen voitaisiin aloittaa ennen kuin infraratkaisut eli esimerkiksi liikenneyhteydet ovat valmiit. Se edellyttäisi sekä kuntien että valtion aitoa sitoutumista ja rahoituksen varmistamista hankkeisiin, kuten raideyhteyksien rakentamiseen.
– Silloin asunnot olisivat valmiit ennen infrahanketta ja käyttöaste olisi alusta alkaen hyvä. Toisaalta hankkeilla ei ole rakentamiselle suurta merkitystä esimerkiksi Helsingissä, koska alue on jo rakennettu ja yhteydet toimivat, pohtii Sasi.
Onko Sasi mielestäsi oikeassa?
Kyllä
64% (60 ääntä)
Ei
36% (34 ääntä)
Ääniä yhteensä: 94
Äänestä
Yhteistyötä osoittavat MAL-sopimukset
◾Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii kaupunkiseutujen kanssa.
◾Aiesopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa erityisesti kasvukeskuksissa.
◾Tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä.
◾Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.
◾Lähde: Ympäristöministeriö
Written by: Tiina Örn | Ota yhteyttä
▼Kommentit (0)
Lisää aiheesta
Rihtniemi: ”Pisararata tarvitaan” – nämä laskelmat syynäPisararata toisikin hurjat menot – ”Päättömästä hankkeesta luovuttava”
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
12.11.2015 - 19.25|Puheenaihe
Yliopistojen työntekijät esittävät poliittista lakkoa
Koulutusleikkausten kumoamiseksi iso joukko yliopistojen henkilökuntaa on valmis poliittiseen lakkoon.
KUVAJohanna Erjonsalo
Yli 350 yliopistojen henkilökunnan jäsentä esittää julkilausumassaan tarvetta poliittiselle lakolle koulutusleikkausten kumoamiseksi.
Julkilausuman allekirjoittajat kuuluvat opetus- ja tutkimushenkilökuntaan, ja allekirjoittajissa on yli sata professoria ja yli sata lehtoria.
Allekirjoittajia on kahdestatoista eri yliopistosta. Nimet kerättiin kahdessa viikossa.
Hallituksen leikkaukset vaarantavat tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuuden Suomessa ennennäkemättömällä tavalla, sanotaan julkilausumassa.
Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu 300 miljoonan euron leikkaukset korkeakouluihin hallituskauden aikana. Jo vuoden 2016 budjettiesityksissä esitetään 75 miljoonan leikkauksia korkeakoulujen rahoitukseen.
Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on tämän seurauksena käynnissä yt-neuvottelut, jotka uhkaavat vähentää 15 prosenttia henkilökunnasta. Myös muut yliopistot ovat ilmoittaneet leikkausohjelmistaan.
Julkilausumassa todetaan, että leikkausesitykset on tehty vastoin vaalilupauksia. Seuraavaksi allekirjoittajat tekevät järeämmän esityksen:
”Koska tilanne ei ole parantunut neuvotteluteitse, koemme olevamme pakotettuja esittämään työtaistelutoimia eli poliittista lakkoa hallituksen koulutusleikkausten kumoamiseksi. Olemme tulleet siihen pisteeseen, että uskomme koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden pelastuvan vain poikkeuksellisia keinoja käyttämällä.”
Julkilausumassa toivotaan ymmärrystä opiskelijoilta, sillä he kärsisivät mahdollisesta lakosta.
Allekirjoittajat kehottavat ammattiliittojaan valmistautumaan lakkotoimenpiteisiin, jotka koskisivat esimerkiksi pääsykokeita ja tenttejä.
”Korostamme, että toteutuessaan lakko ei kohdistuisi työnantajiimme vaan hallituksen leikkaustoimiin” sanotaan julkilausumassa.
Julkilausuman ja allekirjoittajat voi lukea tästä.
Written by: Toimitus | Ota yhteyttä
▼Kommentit (1)
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
12.11.2015 - 19.20|Puheenaihe
Pakolaisten ryöpytys oli Ritvalle lähtökäsky vapaaehtoiseksi – ”Hienoa kuin voin auttaa”
Vapaaehtoistyöntekijä Ritva Touré Suurin osa vaatteista on peräisin SPR:n Kontti-keräyspisteestä. Vaatteita on tuotu myös suoraan vastaanottokeskukseen. Vapaaehtoistyöntekijä Ritva Touré lajitteli vaatteita.
KUVAAlli Asikainen-Lindeman
Vuosaaren vastaanottokeskuksen johtaja Markku Riistama esittelee infotaulua, jossa tekstit ovat kolmella kielellä.
KUVAAlli Asikainen-Lindeman
VUOSAARI Tyhjillään ollut hotelli Vuoranta majoittaa nyt turvapaikanhakijaperheitä.
Villasukat yhteen kasaan, pipot ja kypärämyssyt toiseen. Vaatekappale toisensa jälkeen löytää paikkansa, kun SPR:n vapaaehtoistyöntekijä Ritva Touré lajittelee vaatteita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Vuosaaressa.
Tiistaina avattuun keskukseen Vuorantaan on saapunut ensimmäinen 51 hengen ryhmä ja lämpimät vaatteet ovat monelle tarpeen.
Vapaaehtoistyöntekijän ensimmäinen päivä kului valmistelutöihin, kun entinen hotelli piti maanantaina saada kiireesti kuntoon tulijoita varten.
– Tiistaina turvapaikanhakijat sitten saapuivat. Opastin perheitä omiin huoneisiinsa, esittelin paikat, näytin vessan ja neuvoin miten suihku toimii. Näytin myös, että vettä voi juoda suoraan hanasta, kertoo Touré.
Turvapaikanhakijat otetaan heti alusta pitäen mukaan huolehtimaan keskuksen siisteydestä ja auttamaan muutenkin päivittäisissä tehtävissä. Heti ensimmäisenä päivänä lounaan jälkeen Tourén siivotessa ruokasalia eräs tulijoista, nuori nainen, tuli oma-aloitteisesti hänen avukseen.
– Etsittiin sitten rätti hänellekin ja yhdessä pyyhittiin pöydät ja tuolit puhtaiksi. Hän oli tarkka, pyyhki tuolien käsinojatkin, muistelee Touré.
Yhteistä kieltä hänellä ei ole tulijoiden kanssa, sillä vain muutamat heistä puhuvat englantia. Kekseliäs avustustyöntekijä ei kuitenkaan jää neuvottomaksi, elekielen ja mielikuvituksen avulla asiat on saatu selvitettyä.
Kivikossa asuva Touré on uu