Aamulla varhain kun aurinko nousi,
kun minä unestani heräsin.
Sydämeni oli niin surusta raskas,
miksi sä kultani hyljäsit mun.
Sydämeni oli niin surusta raskas,
miksi sä kultani hyljäsit mun
En minä tahtonut uskoa lainkaan
noihin silmisi sinisiin.
Mutta kun tie oli ollut niin pitkä,
monista murheista lupauksiin.
Mutta kun tie oli ollut niin pitkä,
monista murheista lupauksiin.
Yö oli kaunis ja äänesi hellä
kaiken nähdä sai uudestaan.
riemuiten annoin mä sieluini sulle,
miksi sitä et huolinnutkaan.
riemuiten annoin mä sieluini sulle,
miksi sitä et huolinnutkaan
Miksi sä hyljäsit toisen tähden,
miksi mun uneni loppua sai.
Sydämeni on nyt surusta raskas,
kun sinä kultani hyljäsit mun.
Sydämeni on nyt surusta raskas,
kun sinä kultani hyljäsit mun.