Siinä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Anna, Luoja, suo, Jumala, anna onni ollaksemme,
hyvin ain' eleäksemme, kunnialla kuollaksemme
suloisessa Suomenmaassa, kaunihissa Karjalassa!
"Varjele, vakainen Luoja, kaitse, kaunoinen Jumala,
miesten mielijuohtehista, akkojen ajatuksista!
Kaa'a maalliset katehet, ve'elliset velhot voita!
"Ole puolla poikiesi, aina lastesi apuna,
aina yöllisnä tukena, päivällisnä vartijana,
vihoin päivän paistamatta, vihoin kuun kumottamatta,
vihoin tuulen tuulematta, vihoin saamatta satehen,
pakkasen palelematta, kovan ilman koskematta!
"Aita rautainen rakenna, kivilinna liitättele
ympäri minun eloni, kahen puolen kansoani,
maasta saaen taivosehen, taivosesta maahan asti,
asukseni, ainokseni, tuekseni, turvakseni,
jottei liika liioin söisi, vastus viljalta vitaisi
sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana!"
--------------------------------------------------------------------------------