Lasten yskän hoitosuositus tulee tarpeeseen
.
Lasten alahengitystieinfektioiden tuore Käypä hoito -suositus vastaa suureen tarpeeseen, arvioi alueellinen koulutusylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Satu-Maaria Walle.
– Viimeksi keväällä, kun oli yskäepidemia, olin aika tyytyväinen, että olin hiukan perehtynyt aiheeseen, suositusta laatineessa työryhmässä mukana ollut Walle sanoo.
Myös työryhmän puheenjohtaja, professori Matti Korppi Taysista toteaa, että perimmäinen syy suosituksen laatimiselle oli se, että potilaita on niin paljon.
– On olemassa aikuisten keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen hoitosuositukset. Niistä kumpikaan ei sovellu lapsille. Nyt tehty suositus kattaa kaikki lasten alempien hengitysteiden infektiot, Korppi sanoo.
Suosituksessa otetaan kantaa kurkunpääntulehduksen, virusinfektioon liittyvän yskän, virusinfektioon liittyvän alle kolmevuotiaan lapsen uloshengitysvaikeuden, keuhkokuumeen sekä hinkuyskän hoitoon.
Muutos on jo käynnissä
Suosituksella halutaan parantaa diagnostiikan ja lääkehoidon osuvuutta sekä ohjata tutkimusten oikeaa käyttöä.
Vaikka lääkkeiden käyttö on vähentynyt, tarpeeton lääkehoito on edelleen ongelma.
Hoitosuosituksen mukaan esimerkiksi antibiootteja pitäisi käyttää vain potilaille, jotka todella hyötyvät niistä.
– Vanhemmat eivät tule enää hakemaan antibioottia vaan kysymään, tarvitaanko lääkehoitoa ja voisiko olla ilman, Korppi kuvailee jo käynnissä olevaa muutosta.
Suosituksen mukaan myös keuhkokuvaa tulee käyttää harkiten.
– Myös tämä muutos on jo alkanut, muun muassa rutiinimaisista kontrollikuvista on luovuttu kokonaan. Kuvaamista suositetaan suuntaamaan hankalampiin tapauksiin, Korppi sanoo.
Keuhkokuvan osalta Suomi on liittymässä kansainvälisesti yleiseen muutokseen.
– Muualla maailmassa muun muassa hyväkuntoisten lasten kotona hoidettavan keuhkokuumeen diagnoosi on tehty ilman kuvaa ja hoito on aloitettu havaintojen perusteella.
Yskään hunajaa, ei lääkettä
Yskänlääkkeiden määrääminen lapsille on vähentynyt merkittävästi. Vanhemmat pyytävät niitä silti edelleen, mutta perusterveydenhoidon lääkäreitä kouluttava Walle vakuuttaa, että lääkärit eivät koe painetta määrätä yskänlääkettä.
– Lähtökohtaiset paineet ovat vanhempien toive lapsen paranemisesta ja oireiden helpottumisesta. Vanhemmat eivät pyydä uusimaan yskänlääkereseptejä sillä tavoin kuin joskus ennen.
Korppi pitää järjettömänä sitä, että apteekissa myydään lasten yskänlääkkeitä, joiden tehosta ei ole näyttöä.
Tilanteen eettisyyttä tiedusteli taannoin Apteekkari-lehdessä farmasian opiskelija. Lehden asiantuntija totesi, että lääkkeitä on perusteltua myydä niiden lumevaikutuksen takia.
– Ei voida lähteä siitä, että myydään lumetta lumevaikutuksen takia, Korppi linjaa.
– Toinen puoli tässä on se, että yskä voi olla oire esimerkiksi vauvojen hinkuyskästä, jota ei missään tapauksessa pidä hoitaa yskänlääkkeellä. Pitää diagnosoida, miksi pikkulapsella on yskä, Korppi muistuttaa.
Hoitosuosituksessa suositetaan yli yksivuotiaille yskän lyhytaikaiseen hoitoon hunajaa.
– Vaikka sen hoitavasta mekanismista ei ole varmaa tietoa, tehosta on riittävä näyttö, Korppi kertoo.
Walle uskoo, että hoitosuositus auttaa lääkäreitä yskän ja muiden epämääräisten oireiden arvioinnissa.
– Kun eri lailla yskiviä ja hinkuvia ja vinkuvia lapsia on vastaanotolla, niin sitä pähkii, että mikä tämä tauti on ja mitenkähän sitä hoitaisi. Selvittelyyn on ollut aika vähän ohjeita.