Läksin minä kesäyönä käymään,
siihen laaksohon, jossa kuuntelin päivää,
kussa lintuset laulaa,
metsäkanatkin ne pauhaa
ja mun syämmeni etsi lepoa ja rauhaa.
Katsoin minä alas vetten puoleen.
Näin rannalla tytön kauniin ja nuoren,
joka istui ja itki,
katsoi aaltoja pitkin
ja hän oli niin surullinen joka hetki.
”Mitä itket sä raukka rannalla yksin
ja sun silmistäsi veet vierivät nytkin?
Mikä tuska ja vaiva
sinun syäntäsi kaivaa
eikä anna syänyölläkään hoivaa?”
Hän vastasi: ”Sepä suru mua vaivaa,
kun ei koskaan tule takaisin se laiva,
jossa kultani kulki
poikki aaltojen julki
minun jätti ja surun syämmeeni sulki.”
”Jo ny ootellut olen viikkoa kaksi
juuri tyhjää näy ei tulevaksi.
Mikä mahtanee olla,
jopa taisiki kuolla
vai on vankina meren toisella puolla?”
Ja hän katseli vähän aikaa vielä
näki alloilla pilven punertavan siellä.
Pilvi ei ollut vainkaan
tunsi kultansa laivan
”Ylistetty nyt Luoja maan ynnä taivaan!”
Läksin minä kesäyönä käymään,
siihen laaksohon, jossa kuuntelin päivää,
kussa lintuset laulaa,
metsäkanatkin ne pauhaa
ja mun syämmeni etsi lepoa ja rauhaa.
Katsoin minä alas vetten puoleen.
Näin rannalla tytön kauniin ja nuoren,
joka istui ja itki,
katsoi aaltoja pitkin
ja hän oli niin surullinen joka hetki.
”Mitä itket sä raukka rannalla yksin
ja sun silmistäsi veet vierivät nytkin?
Mikä tuska ja vaiva
sinun syäntäsi kaivaa
eikä anna syänyölläkään hoivaa?”
Hän vastasi: ”Sepä suru mua vaivaa,
kun ei koskaan tule takaisin se laiva,
jossa kultani kulki
poikki aaltojen julki
minun jätti ja surun syämmeeni sulki.”
”Jo ny ootellut olen viikkoa kaksi
juuri tyhjää näy ei tulevaksi.
Mikä mahtanee olla,
jopa taisiki kuolla
vai on vankina meren toisella puolla?”
Ja hän katseli vähän aikaa vielä
näki alloilla pilven punertavan siellä.
Pilvi ei ollut vainkaan
tunsi kultansa laivan
”Ylistetty nyt Luoja maan ynnä taivaan!”
翻訳されて、しばらくお待ちください..
