Sohvaperunareseptejä
Sohvaperuna on siis nyt kasvatettu ja nostettu.
Erityinen ongelma sohvaperunan valmistamisessa on tämä: Tavallinen peruna mahtuu pellille ja vuokaan sekä kattilaan ja pannulle, mutta sohvaperuna on liian iso. Kattilan ehkä saa sohvaperunan päähän...mutta Hamiltonille tuli älynväläys: Käytetään hyväksi sohvaperunan (mahdollista) sisäistä energiaa. Sitä hyödyntäen voidaan löytää seuraavat valmistustavat:
1. Sohvaperunan hiillostaminen. Muistutetaan toistuvasti verbaalisesti (jotkut puhuvat nalkuttamisesta), että matot on puistamatta ja roskat viemättä. Selvää sisäistä lämmönnnousua voidaan havaita jo puolessa tunnissa!
2. Sohvaperunan kiehauttaminen. Tämä on nopea toimenpide. Miinukselle menneen tiliotteen näyttö riittää.
3. Sohvaperunan hapattaminen. Sohvaperunan uuden kännykän siirtäminen tiskialtaan vesipinnan alapuolelle tuottaa happanemis- ja kypsymisreaktion, jolle bakteerit eivät nopeudessa pärjää.
Hamilton ei ota vastuuta (kuten ei mistään muustakaan) reseptikokeilujen maku-, toiminta-, ääni- ym. tuloksista. Sen H. kuitenkin haluaa vielä vahvasti huomauttaa, että Mestari kehotti tulemaan tykönsä ja levähtämään vähän.
Eikä pilkettä silmäkulmassa ole vielä saatu kielletyksi...