Anarkia (< kreikk. arkhē, ’esivalta’ + an, kieltosana) on hallituksettomuuden tila, jossa vallitsee laittomuus ja sekasorto.[1] Sanaa käytetään yleensä kielteisessä merkityksessä viittaamaan mellakoihin, kaaokseen tai sisällissotaan, mutta 1800-luvun puolivälin ranskalaiset anarkistit kuten Pierre-Joseph Proudhon ja Anselme Bellegarrigue käsittivät termin positiivisesti "hallituksettomuutena" sekä lopulta "yhteiskuntajärjestyksen todellisena ilmentymänä".[2]