Kovasta kasvusta seurasi automaattisesti se, että yhtiön tilat kävivät ahtaiksi. Kun paja oli jo vallannut Mäkisen maatilalta kaikki mahdolliset maatalous- ja metsäkoneiden säilytyshallit, isännällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin rakentaa sitä varten erillinen toimitalo. Sen hän pystytti omille mailleen nelostien varteen Puuppolan koulun naapuriin.
Pytingistä tuli kaksikerroksinen ja komea kuin mikä. Lattiapintaa siinä on yli 2 000 neliötä eli tuplasti enemmän kuin alkuperäisessä pajassa.
”Muutimme sinne vuonna 2008. Sitten se alamäki alkoikin.”
Alamäki? Taloustaantumanko takia?
”Ei se suoraan taantumasta johtunut. Enemmän meihin vaikutti se, että autojen tekniset säännöt muuttuivat. Ensin tuli S2000-luokka ja sitten R5, ja siitä seurasi, että rallia alettiin ajaa etuvetoisilla ja pienemmillä automalleilla. Tuli Ford Fiestaa ja Citroën C-kolmosta ja Volkswagen Poloa. Ne olivat kevyempiä ja nopeampia kuin Subarut.”
Kun huippukuljettajat siirtyivät pienempiin autoihin, Subaruista tuli lähinnä harrastelijoiden ajopelejä. Asian hyvä puoli on ollut Mäkisen ja kumppaneiden kannalta se, että potentiaalisia asiakkaita eli Subarua käskeviä kuskeja on maailmalla edelleen satoja. Iloa vain hiukan himmentää se, että harrastelijat eivät odota autoltaan niinkään suorituskykyä kuin kestävyyttä. Siksi he eivät välitä maksaa siitä, että jokin puuppolalainen virityspaja voisi pusertaa heidän laitteistaan viimeisenkin hevosvoiman esiin.
Sääntömuutosten jälkeen Mäkinen alkoi ”tutkailla vähän muitakin vaihtoehtoja”.
”Oli meillä suunnitelmia Kiinankin suunnalla. Ei minua kuitenkaan kiinnosta toiminta, jossa hommataan vain valmiit autot jostakin ja aletaan ajattaa niitä. Mieluummin olen mukana kuviossa, jossa saan tehdä kaiken itse.”