Marela avattiin museona vuonna 1982. Kaupunki osti kiinteistön 1970-luvulla osittain siksi, että siihen oli kaavailta liiketiloja. Tämä olisi edellyttänyt mittavaa remonttia, jossa olisi menetetty paljon rakennuksen alkuperäisiä hienoja arkkitehtonia piirteitä. Kiinteistö ostettiin ja siitä päätettiin tehdä Rauman purjelaivamerenkulun kukoistuksen aikaa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta kuvaava kotimuseo.
Marelan omisti 1850-luvulta vuoteen 1906 Granlundien perhe. Gabriel Granlund kuului kaupungin varakkaimpiin kauppias-laivanvarustajiin. Museosta päätettiinkin tehdä Granlundien elmästä kertova kotimuseo, sillä talossa oli säilynyt runsaasti heidän ajastaan kertovia yksityiskohtia. Esimerkiksi koristeelliset kaakeliuunit, ovet, kattojen maalaukset ja paneloinnit ovat Granlundien ajalta ja kertovat vauraudesta ja museosisustus vanhan laivanvarustajaperheen elämäntavasta.
Marelan SaliMarelan nimi juontaa taloa 1700-luvun jälkipuoliskolla omistaneesta Abraham Marelinista. Hän oli kauppias ja laivanvarustaja, kuten talon myöhemmätkin omistajat. Tontin muoto ja suurin osa rakennuksista periytyy Paqvalinien suvun lähes sata vuotta jatkuneelta omistuskaudelta. Alkuperäiseen tonttiin liitettiin naapuritontti Jäkäri ja vuonna 1825 valmistui uusi päärakennus.
Kookas vilja-aitta on vuodelta 1830. Sen vieressä oleva vaunuvaja pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. 1830-luvulta ovat myös toinen kadunvarsirakennus, joka alun alkaen käsitti varastotiloja ja ulkorakennusrivi, jossa oli talli, navetta ja liiteri sekä myöhemmän korjauksenyhteydessä tehdyt uusi pakari- ja väentupa.Marela
Museo on toiminut Vanhalla Raatihuonella vuodesta 1902 saakka. Aluksi museolla oli käytössään yläkerran huoneet, mutta 1930-luvulla alakerrassa vielä toiminut poliisilaitos siirtyi muualla ja museo sai käyttöönsä koko rakennuksen. Barokkityyliä edustava Rauman Vanha Raatihuone valmistui vuonna 1776. Rakennuksen perusmuoto, kaksikerroksinen tornilla varustettu raatihuone on tuttu jo keskiajan kaupungeissa. Alkuperäisessä asussaan säilyneitä 1700-luvun raatihuoneita on Rauman lisäksi ainoastaan Porvoossa. Raatihuoneen rakennuspiirustukset laati Turun kaupunginarkkitehti Christian Schröder. Suunnitelmia oli tehnyt myös rakennustöistä vastannut turkulainen muurarimestari Johan Schytt ja alustavia luonnoksia Rauman kaupungin omat raatimiehet. Jyrkän katon ja siitä nousevan tornin suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittiin kokeneita kirkonrakentajia. Sellaisia olivat läheisen Lapin seurakunnan lukkari Job Höckert, joka vastasi katosta ja Turun seudulla toiminut rakennusmestari Anders Wahlberg, jonka käsialaa on raatihuoneen torni. Tornin muoto on sukua saman suunnittelijan tapuleille. - See more at: http://www.rauma.fi/koe-kaupunki/kulttuuri/museot/rauman-museo/vanha-raatihuone#sthash.2t0ENQ98.dpuf